Pulu-Z

Luolassa ja Puolassa

Language:    Published: 2015-09-23   Modified: 2021-02-27   Views: 11745   Type: Travel
Sisällysluettelo

Lyhyesti

Kävimme Unskimunskin kanssa neljäntoista päivän lemmenlomalla maanosamme itäisellä puolella etsimässä Euroopan halvinta olutta. Kiipesimme ohimennen vuorelle ja menimme neljä kertaa maan alle. Tarkka ajankohta: 24.6.-7.7.2015.

Artikkelihistoria

  • 2021-01-29 Tarkistettu kieli ja lisätty kuvia.
  • 2015-09-23 Artikkeli julkaistu.
  • 2015-09-05 Artikkelin kirjoitus aloitettu.

Johdanto

Asuimme kevään 2015 Barcelonassa. Palatessamme Suomeen hyödynsimme eteläistä sijaintiamme ja teimme vielä yhden reissun Itä-Eurooppaan käymällä Itävallassa, Slovakiassa ja Puolassa, joista jokainen oli minulle uusi valtio.

Heti alkuun pitää huomauttaa, ettei Itävalta ole Itä-Eurooppaa, kuten äkkiseltään voisi luulla. No mutta, onhan se Itämerikin lännessä. Ehdotankin että Itävallan ja Itämeren nimet vaihdetaan. Itämerelle ehdotan uudeksi nimeksi Suomenmeri. Itävalta olkoon Keskimaa. Myös englanninkielinen nimi Austria on huono, koska maapallolla on jo saari nimeltään Australia, joten Keskimaan englanninkielinen nimi olkoon Midland.

Wien on ollut pitkään listallani korkealla, sillä siellä on vanhaa rahaa ja vuosisatojen viisautta. Itävalta ja erityisesti Habsburgin suku on ollut yksi maailman historian valtapelien pääpelureista. Valtansa huipulla suku hallitsi Unkaria, Alankomaita, Belgiaa sekä osia Saksasta, Ranskasta, Tsekeistä, Pohjois-Italiasta, Sisiliasta, Napolista ja Espanjasta (lähde). Keisarikunta oli olemassa ensimmäiseen maailmansotaan asti ja Wien on täynnä tämän valtakauden reliikkejä.

Krakovaan lähdimme lähinnä inspiroivan kuvan innoittamana, sillä joku onnistui mainostamaan, että Puolasta löytyy muutakin kuin Auschwitzin keskitysleiri. Puola on nopeasti kasvava talous, joka yrittää rakentaa läntistä identiteettiään kantaen samalla vaikean historiansa taakkaa kahden suurvallan puristuksessa.

Slovakiassahan olimmekin jo käyneet vuonna 2012, mutta lähdimme sinne nyt uudestaan katsomaan 250 000 vuotta vanhaa jääluolaa, missä järjestettin 1900-luvun alussa taitoluistelunäytöksiä.

Vuokrasimme auton. Ajoreittimme: 1, 2.

Lopullinen päiväbudjetti yhdeltä hengeltä jäi hieman alle sadan euron sisältäen kaiken.

Matkaraportti

Keskiviikko, 24.06.2015: Wien (Itävalta)

Matkamme alkoi Barcelonasta, jonne jätimme viisi kuukautta olleen kotimme ja erikoisen ajanjakson. Edellisenä iltana olimme vielä Uun koulukavereiden kanssa juhlimassa juhannusta. Rinkat olivat tavallista painavampia, koska vaikka lähetimme Suomeen etukäteen 45 kiloa tavaraa, jäi kannettavaa riittävästi itsellekin. Matkalla Wieniin oli pommiksi merkattu kassi Wienin lentokentän juna-asemalla.

Tyylikäs hotellimme sijaitsi lähellä ostoskatu Mariahilfer Straßea. Naapurissa oli paikallinen Hempsteri. Punkkareita näkyi katukuvassa silmiinpistävän paljon, joita myös Saksassa näki yllättävän usein. Tämä alakulttuuri on selvästi menestynyt paremmin saksankielisissä maissa. Me heitimme tavarat huoneeseen ja lähdimme ottamaan ensikosketusta tähän kulttuurin ja taiteen suurkaupunkiin, joka kukoisti varsinkin 1700- ja 1800-luvuilla. Wienille onkin sovitettu maailman musiikillisen pääkaupungin viittaa. Tunnettuja wieniläisiä ovat muun muassa Mozart (säveltäjä), Beethoven (säveltäjä), Schubert (säveltäjä), Strauss (säveltäjä), Haydn (säveltäjä), Popper (filosofi), Wittgenstein (filosofi) ja Freud (psykologi). Kaupungissa on myös flyygelikauppa.

Flyygelikauppa (2015-06-24)

Menimme ensimmäisenä luonnontieteelliseen museoon (Naturhistorisches Museum). Esillä oli kymmeniä tuhansia erilaisia mineraaleja, jalokiviä, metalleja, meteoriitteja ja kuun palasia. Toki myös paljon kasveja ja eläimiä, mutta tämän museon erikoisuus olivat valtavat kivikokoelmat. Museon tunnetuin esine on 25 000 vuotta vanha Willendorfin Venus (viite).

Willendorfin Venus (2015-06-24)

Eloton luonto (2015-06-24)

Systematische Mineraliensammlung (2015-06-24)

Meteoriitti (2015-06-24)

Kilpikonna (2015-06-24)

Wienin taidehistoriallinen museo (2015-06-24)

Illan päälle kävimme katsomassa parlamenttitalon, raatihuoneen, yliopiston sekä vuonna 1741 perustetun Itävallan kansallisteatterin, jossa on kantaesitetty Mozartin oopperoita. Wienin keskustahan kuuluu kokonaisuudessaan maailmanperintöluetteloon.

Itävallan kansallisteatteri (2015-06-24)

Torstai, 25.06.2015: Wien

Toinen päivä alkoi ratikkamatkalla Belvederen linnaan, joka koostuu kahdesta 1700-luvun alussa rakennetusta barokkityylin palatsista. Vanhoista palatseista voi etsiä sisustusvinkkejä.

Ylä-Belvedere (2015-06-25)

Ala-Belvedere (2015-06-25)

(2015-06-25)

(2015-06-25)

(2015-06-25)

(2015-06-25)

Belvederen kolmen tunnin kierroksen jälkeen menimme syömään metsästäjän lautasen (Salm Brau Klosterbrauerei).

Metsästäjän lautanen ja kinkkuvoileipä (2015-06-25)

Iltaohjelmana oli taidehistoriallinen museo. Museon tärkeimmät osastot ovat egyptiläinen ja lähi-idän osasto sekä antiikin kreikkalaisroomalainen osasto, maalaustaiteen osasto ja erityisesti Habsburg-suvun keräämä kokoelma, joka sisältää pari tuhatta mittaamattoman arvokasta esinettä keskiajalta barokkiin (800-1700). Me kiersimme tietenkin kaikki osastot ja aikaa tähän kului viisi tuntia.

(2015-06-25)

Roomalaisia kultaesineitä (2015-06-25)

Habsburgien sukupotretti (2015-06-25)

Habsburgien esineistöä 1600-luvulta (2015-06-25)

(2015-06-25)

Pala Ishtarin portista Babyloniassa (2015-06-25)

Rooman keisareita: Septimius Severus, Marcus Aurelius ja ? (2015-06-25)

1600-luvulla on osattu tehdä lasiesineitä. (2015-06-25)

(2015-06-25)

Materiaalina kilpikonnan kuori (2015-06-25)

Materiaalina sarvikuonon sarvi (2015-06-25)

Peter Paul Rubensin taidetta (2015-06-25)

Baabelin torni (2015-06-25)

Ei aivan pieni homma ole kopioida taulua käsin. (2015-06-25)

Italialaista barokkia (2015-06-25)

Kuorolauluesitys (2015-06-25)

Madonna of the Meadow, Rafael (2015-06-25)

Wienin taidehistoriallinen museo (2015-06-25)

Muusikko (2015-06-25)

Perjantai, 26.06.2015: Wien

Päivän ohjelmana oli Schönbrunnin palatsi. Aamupalalla oli tarjolla kuohuviiniä.

Maailmanperintökohteisiin kuuluva Schönbrunnin keisarillinen palatsi on valmistunut vuonna 1750. Siinä ovat asuneet Habsburgit ja Napoleon. Palatsin pihalla on maailman vanhin eläintarha, joka avattiin vuonna 1752.

Schönbrunnin palatsin etupiha (2015-06-26)

Sivupiha (2015-06-26)

Takapiha (2015-06-26)

(2015-06-26)

Illalla kävimme katsomassa Talvipalatsin a'la Wien.

Wienin Talvipalatsi (2015-06-26)

Etu-Töölö (2015-06-26)

Lauantai, 27.06.2015: Wien

Viimeisen Wien-päivän ohjelmassa oli sekalaista settiä.

Mozart (2015-06-27)

Hofburgin palatsi (2015-06-27)

Tonava AGAIN. Vuonna 2012 näimme sen Budapestissä. (2015-06-27)

(2015-06-27)

Hundertwasserhaus (2015-06-27)

KunstHausWien (2015-06-27)

(2015-06-27)

Ribsit ja cordon bleu (2015-06-27)

Sunnuntai, 28.06.2015: Wien ja Bratislava (Slovakia)

Vielä oli tekemättä Wienissä klassikko, nimittäin tutustuminen paikalliseen kahvilakulttuuriin.

Kahvit Wienissä (2015-06-28)

Sitten Slovakiaan.

Bratislavan rautatieasema (2015-06-28)

426 000 asukkaan Bratislava on Slovakian pääkaupunki, missä kävimmekin jo vuonna 2012 junamatkalla Budapestistä Prahaan. Silloin tosin emme nousseet junasta pois. Maahan kuului aikanaan Tšekkoslovakiaan, joka jakautui rauhanomaisesti kahtia vuonna 1993 Neuvostoliiton hajoamisen jälkihöyryissä. Me varasimme kaksi päivää aikaa pääkaupungin tutkimiseen ennen kuin lähdimme Slovakian maaseudulle.

Ensimmäinen päivä sisälsi keskustan tutkimista ja slovakialaista ruokaa.

Gulassi, porsaslätty ja valkosipulikeitto (2015-06-28)

Bratislavan radioasema (2015-06-28)

Bratislava ja Tonava (2015-06-28)

Presidentinlinna (2015-06-28)

Ooppera (2015-06-28)

Maanantai, 29.06.2015: Bratislava

Sitten oli kokonainen päivä käytettävissä Bratislavassa. Katsotaan mitä kaupunki tarjosi meille.

Aamuballah (2015-06-29)

Euroopan kapein kebab-ravintola oikealla ("KEBAB"). Leveys yksi metri. (2015-06-29)

Sininen kirkko (2015-06-29)

Neuvostoliiton (ja Itävallan) raja (2015-06-29)

Devínin linna ja Tonava (2015-06-29)

Taustalla Bratislavan linna (2015-06-29)

(2015-06-29)

Olut maksoi 1,5-2 euroa Bratislavan pubeissa. Pääkaupungissa on pääkaupungin hinnat.

Tiistai, 30.06.2015: Bratislava, Levoča ja Betliar (Slovakia)

Päivä alkoi aamuruuhkabussilla juna-asemalle ja jättihodareilla. Sitten vielä toinen bussi lentokentälle hakemaan autoa. Ensimmäisen päivän etappina oli siirtyminen Slovakian läntiseltä puolelta itäiselle. Matkalla kävimme katsomassa neljää maailmanperintökohdetta. Tässä vaiheessa voi jo todeta, ettei Slovakian maaseudulla ole juurikaan turismia ja englantia puhui harva.

Hronsekin puukirkko on rakennettu vuonna 1726 ja matkamme ensimmäinen maailmanperintökohde Slovakian puolella. (2015-06-30)

Hronsekista jatkoimme Vlkolínecin kylään, joka on maailmanperintökohde. GPS ohjasi perille takakautta kivikkoista kärrypolkua. Säästimme kahden euron sisäänpääsymaksun. Perillä ostimme jäätelöt saksaksi (Unski rulez) ja tarkistimme perinnemuseon. Vanhin 1300-luvulla perustetun kylän rakennuksista on 1700-luvulla rakennettu kellotapuli.

Vlkolínecin kylä on puhdas esimerkki Pohjois-Karpaattien vanhasta puuarkkitehtuurista. (2015-06-30)

Vlkolínec (2015-06-30)

Sitten matkamme jatkui kohti Spišin linnaa.

Tatravuoristo (2015-06-30)

1100-luvulla rakennettu Spišin linna on myös maailmanperintökohde. Automme näkyy alhaalla vasemmalla, joten kiivettävää riitti. (2015-06-30)

Lentolaite (0:24) (2015-06-30)

(2015-06-30)

Ja sitten taas auton rattiin ja kohti Levočan kylää, päivän neljättä maailmanperintökohdetta.

Levočan keskustan vanhin rakennus on vasemmalla näkyvä kirkko 1300-luvulta. (2015-06-30)

Levočassa puolen litran olut maksoi 0,80 euroa. (2015-06-30)

Levočasta ajoimme kaksi tuntia Betliariin. Yhdentoista aikaan illalla koputimme epäilyttävän näköistä taloa, jonka pitäisi muka olla 97 pisteen majapaikka. Todennäköisesti olemme kohta kellarissa huput päässä lämpöpatteriin sidottuna. Oven avasi kuitenkin tällä kertaa täydellistä brittienglantia puhunut herrasmies, joka hoiti tehtäväänsä pieteetillä. Päivän kruunasi iso muhkea sänky.

Keskiviikko, 01.07.2015: Betliar ja Hrabušice (Slovakia)

Aamupalamunakas kahveineen tarjoiltiin täsmällisesti kello 7:45, kuten olimme illalla toivoneet. Päivän ohjelmassa oli kolme luolaa, joista ensimmäiseen olimme varanneet oppaan kello yhdeksäksi. Tarkoituksena oli käydä päivän aikana kolmessa luolassa: Krásnohorskán karstiluolassa, Ochtinskán aragoniittiluolassa ja Dobšinskán jääluolassa. Luolat kuuluvat maailmanperintöluetteloon.

Krásnohorskán luolakierros kesti kaksi tuntia. Ryhmäämme kuuluivat myös unkarilainen vanhempi nainen ja nuorehko slovakialainen pariskunta. Puimme suojahaalarit, koska luolassa on pimeää ja kylmää ja koska luolan ainutlaatuista ekosysteemiä halutaan suojella ja säästää sitä myös tuleville sukupolville. Luolassa on myös maailman korkein tippukivipylväs (33 m). Yhteen suuntaan 450 metriä pitkä luolamatka sisälsi kiikkeriä tikkaita, vesialtaiden ylityksiä ja ahtaita tunneleita.

Krásnohorskán luolaa kohti (2015-07-01)

(2015-07-01)

Maailman korkein tippukivipylväs (0:45) (2015-07-01)

Krásnohorskálta ajoimme tunnin matkan seuraavalle luolalle, Ochtinskán aragoniittiluolalle. Maapallolta on löydetty ainoastaan kolme aragoniittiluolaa.

Ochtinskán aragoniittiluola (2015-07-01)

Dobšinskán jääluolan kanssa tuli kiire. Lipunmyyjä kertoi, ettemme enää kerkeä päivän viimeiseen kierrokseen, sillä kävely mäen päällä olevalle sisäänkäynnille vie kuulemma parhaimmillaankin 15-20 minuuttia, kun aikaa oli jäljellä enää 10 minuuttia. Emme uskoneet vaan lähdimme juoksemaan ja lopulta olimme perillä kaksi minuuttia etuajassa (Unski rulez).

Dobšinskán jääluolan suuaukolle piti tästä kohdasta kiivetä 800 metriä ylöspäin. Huomaa elinvoimainen hotelli. Arvatenkin neuvostoaikaan on kotimaan matkailu ollut suositumpaa. (2015-07-01)

Dobšinskássa järjestettiin vuosisadan alussa luistelunäytöksiä, kunnes strategia vaihdettiinkin hauraan ja ainutlaatuisen luolan suojeluksi.

Dobšinská vuonna 1905

Kävimme siis päivän aikana kolmessa erilaisessa luolassa. Luolien suosiot vaihtelivat paljon. Osa oli pienten metsäteiden päässä syrjäisellä seudulla, kun taas yksi oli ison matkailukeskuksen kyljessä. Kukaan oppaista ei puhunut englantia. Saksan, venäjän ja slovakin osaajia oli paljon.

Jääluolan jälkeen oli ohjelmassa tunnin ajomatka majapaikkaamme Hrabušiceen. Olimme majatalon ainoat vieraat, joten eikun grilli kuumaksi ja cevapit tulille.

Yellow Paradise (2015-07-01)

Torstai, 02.07.2015: Poprad (Slovakia)

Kolmantena Slovakian maaseutupäivänä suuntasimme Paratiisipuistoon päiväpatikalle (Slovak Paradise National Park). Puisto on tunnettu erityisesti pitkistä ja syvistä kuruista.

Paratiisipuiston Suchá Belá -kuru (2015-07-02)

Paratiisipuiston jälkeen ajoimme puoli tuntia Popradin lentokentälle palauttamaan automme. Kenttä oli suuruudeltaan luokkaa Kemin lentokenttä, eikä siellä näkynyt ketään paikan päällä. Ilmoitustaulu kertoi, että viikossa lentoja on peräti kaksi kappaletta. Ohje kertoi, että auton avaimet palautetaan postilaatikkoon, jota emme löytäneet. Soitimme Europcarin infoon ja he kertoivat, että avaimet palautetaan heittämällä ne seinän yli toimistoon. Ok. Prosessihan se tämäkin on. Pesäpallon aikalaismestareiltahan tämäkin toki onnistui. Jostain syystä vuokra-auton palauttaminen on aina epämääräistä.

Kuuden kilometrin taksimatka neuvostohenkisen mahtipontiseen hotelliimme maksoi 5 euroa. Poprad oli muutenkin edullinen kohde. Isot pitsapalat maksoivat euron kappale, kahden hengen illallinen 10-15 euroa ja puolen litran olut maksoi pubissa 0,70 euroa.

Poprad (2015-07-02)

Poprad huokui neuvostohenkeä ja kaupungin muut turistit vaikuttivat olevan naapurimaiden Unkarin ja Puolan eläkeläisiä. Hotellihuoneemme oli korkealla, eikä sen peruskorjausta odottavalle parvekkeelle halunnut astua. Popradin lähellä on suuria vuoristoja ja ilmeisesti kaupunki on ainakin joskus ollut suosittu talvikohde. Rajan toisella puolella on Zakopane, joka on Puolan legendaarinen talvikeskus, missä on kirjoitushetkellä järjestetty Mäkihypyn maailmancup 41 kertaa (2020-12-26).

Perjantai, 03.07.2015: Zakopane (Puola)

Aamupalapöytä oli runsas ja maalaismainen. En ollutkaan aiemmin maistanut friteerattua taikinaa ilman täytettä. Unkarilaisille eläkeläisille ruoka näytti hyvin maittavan. Meillä oli pitkä päivä edessä, joten ruokaa oli mätettävä niin paljon kuin pystyi.

Bussi Popradista Puolan puolelle kesti tunnin.

Matkalla Tatravuorille (2015-07-03)

Päivän aikataulu oli tiukka, koska päätimme skipata turistikeskus Zakopanen ja säästää yhden päivän, mutta se vaati peliliikkeitä. Vaellusreittimme aloituspaikka (Palenica Białczańska) sijaitsi melkein bussimatkamme varrella, joten emme menneetkään Zakopaneen asti vaan hyppäsimme pois bussista jossain metsän keskellä ja kävelimme muutaman ylimääräisen kilometrin rinkkojemme kanssa. Meillähän oli mukana siis työkoneemme ja kovalevymme, joita emme olleet Barcelonasta lähettäneet Suomeen etukäteen. Ja varmaankaan Tatravuorille ei halua kiivetä 20 kilon rinkkojen kanssa, joten piti keksiä, mihin rinkat jättää.

Etukäteen selvitimme, ettei Palenica Białczańskassa ole tarjolla tavaransäilytystä ja jos rehellisiä ollaan, niin vaikka olisi ollut, niin en siltikään olisi halunnut tavaroitani jättää random majapaikkaan tai ravintolaan, joilla voisi olla liian suuri kiusaus kadottaa ne. Elintasoero oli jo kohtuullinen. Piilotimme rinkkamme metsään.

Toinen peliliikkeemme oli maksaa 30 euroa hevoskyydistä, joka vei ensimmäsen 10 kilometrin matkan ylöspäin Morskie Oko -järvelle. Säästimme näin aikaa ja voimia ja pääsimme nopeammin korkealle, josta parhaat reitit alkavat. Kello oli yksitoista, kun viimein pääsimme aloittamaan kiipeämisen itse.

Morskie Oko (2015-07-03)

Morskie Okolla tapasimme suomalaisen pariskunnan, jotka olivat matkalla Montenegroon.

Tatravuoria (2015-07-03)

(2015-07-03)

(2015-07-03)

Pimeän hiipiessä kiiruhdimme väsyneinä kohti alkupistettä, jonne olimme rinkkamme jättäneet. Olimme sykkineet nyt neljä päivää ilman kunnon lepoa ja väsykärttykin nosti päätään. Rinkat olivat onneksemme tallessa ja saimme taksin nopeasti Zakopaneen. Siellä kerkesimme olla 15 minuuttia ja ostaa nopeasti evästä, ennen kuin linja-auto lähti kohti Krakovaa.

Krakovassa olimme iltayhdentoista aikaan ja pääsimme asuntoomme ongelmitta. Aamulla nukumme pitkään.

Lauantai, 04.07.2015: Krakova (Puola)

Päivän sääennuste kertoi lämpötilan nousevan yli 30 asteen. Päätimme pitää lepopäivän ja lähdimme katsomaan keskustaa, joka säästyi toisen maailmansodan pommituksilta ja kuuluu myös maailmanperintöluetteloon.

Krakovan keskiaikaista keskustaa (2015-07-04)

Puolikkaan ranskanleivän päälle tehty zapienka on krakovalainen pikaruokaherkku (hinta 1,5 euroa). Täytteet sai valita itse. (2015-07-04)

Illalla kävimme kellaripubissa juomassa 3,3 litran oluen.

Krakovalainen kellaripubi (2015-07-04)

Sunnuntai, 05.07.2015: Krakova (Puola)

Kuumuus jatkui tänäänkin ja päivän korkein lukema oli 35,5 astetta. Me suuntasimme kuitenkin maan alle, koska päivän ohjelmassa oli vierailu maailmanperintökohteessa Wieliczkan suolakaivoksessa. Syvimmillään 327 metrissä oleva kaivos on ollut toiminnassa jo 1300-luvulta asti. Kaivoksen sisällä on lukuisia kivestä louhittuja kappeleita.

Kappeli 200 metrin syvyydessä Wieliczkan suolakaivoksessa (2015-07-05)

Laskeutuessa suolakaivokseen käveltiin alaspäin 94 kerrosta. (2015-07-05)

Wieliczkan suolakaivos listattiin maailmanperintökohteeksi ensimmäisellä nimityskierroksella vuonna 1978 yhdentoista muun kohteen kanssa. (2015-07-05)

Illalliseksi halusimme puolalaisia herkkuja.

Härkäkastike kaalilla, paneroitu possu suurimoilla ja pelmenit krakovalaiseen tapaan. (2015-07-05)

Maanantai, 06.07.2015: Auschwitz (Puola)

Kuulemma Auschwitzin keskitysleiri kannattaa jättää reissun viimeiselle päivälle, koska kokemus musertava. Oli vaikea etukäteen selvittää käytännön vinkkejä alueella käymiseen, koska suurin osa kommentoijista keskittyi kertomaan omista tunteistaan, mikä on tietenkin ymmärrettävää.

Minibussimatka Krakovasta keskitysleirille kesti kaksi tuntia ja hinta oli kolme euroa per nenä. Kyyti oli nopein, halvin ja myös paikallisten suosima. Vielä kun täyteen ammutussa minibussissa olisi ollut ilmastointi, niin ai että. Hillitön kuumuus jatkui edelleen.

Maailmanperintökohteisiin kuuluva Auschwitz-Birkenau lienee maailman kuuluisin keskitysleiri, missä tapettiin yli miljoona ihmistä, pääosin juutalaisia. Opaskierroksella esiteltiin majoitustiloja, kaasukammioita, teloituspaikkoja sekä rangaistus- eli kidutushuoneita, missä vankeja altistettiin kylmälle, kuumalle, pimeälle, nälälle ja päivien seisomiselle. Keskitysleiri oli valtavan kokoinen ja opasta mukaillen natsit teollistivat kaiken, jopa murhaamisen.

Arbeit macht frei (2015-07-06)

Zyklon B (2015-07-06)

(2015-07-06)

Tälläisillä uuneille pystyttiin tuhoamaan satoja ihmisiä päivässä, mikä ei riittänyt kovin pitkälle. (2015-07-06)

(2015-07-06)

(2015-07-06)

(2015-07-06)

Natsit kerkesivät tuhoamaan pääkaasukammiot, joilla voitiin tuhota kymmeniä tuhansia ihmisiä päivässä. (2015-07-06)

(2015-07-06)

Auscwitzissä tapettiin yli miljoona ihmistä. Kokoluokasta saa käsitystä, kun tietää, että tässä kuvassa näkyy pari tuhatta kenkäparia eli 0,2 % kaikista. (2015-07-06)

Kokemus oli pysäyttävä ja kovasti sitä toivoisi, ettei ihmiskunta tälläistä tekisi, mutta aika ontoksi toive jää, kun tietää, että maailmassa on tälläkin hetkellä yksilönoikeuksia räikeästi loukkaavia yhteiskuntia, kuten esimerkiksi Pohjois-Korea (viite), Saudi-Arabia (viite), Etelä-Sudan (viite) ja vaikkapa Eritrea (viite).

Illalla kävimme vastapainoksi tutustumassa paikallisten pienpanimoiden oluttarjontaan.

Halvin olut 2 euroa (2015-07-06)

Tiistai, 07.07.2015: Kuopio (Suomi)

Krakovasta lento Helsinkiin, New Bamboo Centeristä kiinamätöt ja OnniBussilla Kuopioon, mistä lähdimme matkalle viisi kuukautta ja kymmenen päivää sitten.

Loppusanat

Reissun halvin pubista ostettu olut löytyi Popradista: 0,70 euroa puoli litraa. Kirjoitushetkellä (2020-12-26) en ole tätä halvempaa tuoppia Euroopasta löytänyt (listahintaista).

Wienissä sain inspiraation ostaa palan kuuta sekä dinosauruksen luuta.