Juhlajuomaa Jugoslaviasta

Sisällysluettelo
Johdanto Matkaraportti 22.05.2014, Split (Kroatia) 23.05.2014, Split 24.05.2014, Adrianmeri 25.05.2014, Plitvice 26.05.2014, Zagreb 27.05.2014, Zagreb 28.05.2014, Ljubljana (Slovenia) 29.05.2014, Ljubljana 30.05.2014, Bled 31.05.2014, Ljubljana

Lyhyesti

Suuntasimme lemmenlomalle Adrianmeren rannalle ihastelemaan luonnon kauneutta ja tutkimaan alueen historiaa. Lisäksi kohdistimme linssimme linja-autoasemiin. Tarkka ajankohta oli 22-31.5.2014.

Artikkelihistoria

• 2021-01-31 Tarkistettu kieli ja lisätty kuvia.
• 2014-09-07 Artikkeli julkaistu.
• 2014-06-03 Artikkelin kirjoitus aloitettu.

Johdanto

Tällä kertaa otimme suunnaksi Kroatian ja Slovenian. Molemmat maathan kuuluivat aikanaan Jugoslavian liittotasavaltaan, mutta irtautuivat siitä ensimmäisenä Jugoslavian hajoamissodissa vuonna 1991. Tästä Kaakkois-Euroopan alueen nimestä on erimielisyyksiä ja kaikki eivät esimerkiksi Sloveniaa lue enää Balkanin maihin (viite).

Matkamme alku- ja päätepisteiksi valikoituivat Split ja Ljubljana. Yhdeksän päivän etappiin mahtuivat mukaan myös Plitvicen ja Bledin luonnonpuistot sekä Kroatian pääkaupunki Zagreb.

Alkuvalmisteluissa hyödynsimme muun muassa seuraavia palveluita: Lonely Planet, Wikipedia, TripAdvisor, Hostelworld sekä Booking.com.

Lopullinen päiväbudjetti oli sadan euron luokkaa per nenä, joka sisälsi kaiken. Kroatian kunat haimme Forexilta.

Matkaraportti

Torstai, 22.05.2014: Split (Kroatia)

Herätys oli jo viideltä, että kerkesimme luovuttaa Lauttasaaren asunnon ja puoli yhdeksän lennolle. Kolmen kuukauden asuminen Lauttasaaressa päättyi tähän aamuun. Reissun jälkeen oli edessä muutto takaisin kalakukkojen kaupunkiin.

Splitin lentokentältä kesti bussilla reilu puoli tuntia kaupungin keskustaan. Saimme kunnian istua bussin keskikäytävällä koko matkan ajan. Perillä suuntasimme rantaihmettelyjen ja helletuskailujen siivittämänä historiallisessa keskustassa olevaan asuntoomme. Iso osa keskustaahan on itse asiassa UNESCO:n maailmanperintökohdetta, Diocletian palatsia, joka on yksi maailman parhaiten säilyneitä roomalaisia palatseja (tai linnoituksia). Se valmistui 300-luvun alussa.

Kaupan jälkeen lähdimme aistimaan kaupungin tunnelmaa ja kiipeämään Marjan-mäelle. Uimarannasta pitää todeta, että kannattaa hommata uimakengät Splitin rannoille.

Perjantai, 23.05.2014: Splitin historia

Aamun ensimmäisenä kävimme antiikkitorilla katsomassa Jugoslavian aikasia esineitä ja ostamassa vihannestorilta mansikoita paikallisen gelaton kylkeen (eli jäätelön). Ostimme myös samantien linja-autoliput Plitvicen kansallispuistoon sunnuntaille ja varasimme illaksi pöydän kalaravintolasta.

Jugoslaviahan oli sosialistinen valtio, jonka alueeseen kuuluivat aikanaan nykyisistä valtioista Slovenia, Kroatia, Bosnia-Hertsegovina, Montenegro, Serbia, Makedonia ja Kosovo (viite). Valtio syntyi toisen maailmansodan jälkeen, kun Josip Titon johtamat kommunistipartisaanit kaappasivat vallan itselleen. Pääkaupunkina toimi Belgrad ja serbit olivat valtaväestöä.

1990-luvun alun Jugoslavian hajoamissodissa serbit halusivat pitää valtion kasassa vaikka väkivalloin, kun taas varsinkin Kosovon albaanit ja rikkaimmat osavaltiot eli Slovenia ja Kroatia halusivat erota Jugoslavian liittovaltiosta. Slovenia onnistuikin erota ensimmäisenä melko kivuttomasti, mutta Kroatian sota kesti kuukausia ja oli raaka. Silloin maa myös miinoitettiin isolta osin ja nykyäänkin miinojen raivauksessa kuolee useita ihmisiä joka vuosi. Kosovon ja Serbian raja on edelleen tulehtunut, minkä läpi kulkeminen voi Suomenkin passilla olla vaikeaa.

Seuraavaksi tutkimme kaupungin ykkösnähtävyyttä Diocletian palatsia, mutta turistilaumojen seassa ja juuri Roomassa käyneenä palatsista ei paljoa lämmennyt. Klapaa oli hauska kuunnella. Kävimme Jupiterin temppelissä.

Diocletian palatsin rakennutti siis keisari Diocletian noin vuonna 300 jaa. Splitin alueella ollut kaupunki oli nimeltään Salona (viite), joka oli Rooman keisarikunnan Dalmatian provinssin pääkaupunki (viite).

Illallisella söimme simpukoita, hammasahventa ja tonnikalaa. Fisut saimme valita isolta kalavadilta, jossa oli noin kymmentä eri kalaa tarjolla.

Lauantai, 24.05.2014: Adrianmeri (Kroatia)

Päivän ohjelma oli katamaraanimatka Hvarin saarelle. Törmäsin saarella kaktuksen kanssa. Piikkejä löytyi olkapäästäni vielä kahden viikon jälkeen. Myös puolisukellusvene jäi mieleen.

Sunnuntai, 25.05.2014: Plitvice (Kroatia)

Sitten oli aika jättää Split ja lähteä aamubussilla kohti Plitvicen kansallispuistoa (viite), joka sijaitsee suunnilleen puolimatkassa Zagrebiin. Plitvice on maailmanperintökohde. Bussimatkalla Unski parsi vaatteitamme.

Majapaikkamme Plitvicessä oli 500 metrin päässä puiston sisäänkäynnistä eli sijainti oli mainio, mutta koska halusimme pysyä suunnilleen 60 euroa per yö -budjetissa, niin olimme tällä kertaa joutuneet tinkimään majoituksen laadusta. Ja toden totta, 65 pistettä oli kohdillaan. Perhe jonka luona majoituimme, ei ottanut kontaktia, tupakka paloi ja tunnelma oli kireä. No, sänky löytyi ja sehän riitti. Jatkossa 80 pistettä on minimiraja.

Itse Plitvicen puisto oli huikea. Kiertelimme alueelle noin neljä tuntia ja siinä ajassa näimme kymmeniä vesiputouksia, syviä luolia, tulvivia pitkospuita, superkirkasta vettä, taimenia, mölysammakoita, liskomöllyköitä ja japanilaisia kamerankannattelijoita. Paikka oli matkamme suosituin turistikohde. Taukopaikan kahvilassa meitä yritettiin koijata palauttamalla väärä summa rahaa ja kahvi tuli liian pienenä.

Maanantai, 26.05.2014: Zagreb (Kroatia)

Aamupalan jälkeen lähdimme kävelemään läheisen mäen päälle.

Sitten hyppäsimme linja-autoon kohtia Zagrebia. Matka kesti kolme tuntia. Matkalla nähtiin komea Rastoken kylä (viite).

Tiistai, 27.05.2014: Zagreb (Kroatia)

Logistisista syistä Zagrebin asuntomme sijaitsi ison risteyksen vieressä lähellä rautatieasemaa. Kaupan päälle saimme paljon autoja, melua ja kiirettä.

Lähdimme aamusta kävelemään kohti Gornji Gradia, missä on kaupungin päänähtävyydet (viite).

Zagrebin katedraalissa tuli muuan mies kertomaan, että hän on historian professori ja jalkapalloerotuomari. Suomessa käyneenä hän osasi luetella kaupunkejamme. Proffalle papukaijanmerkki.

Sitten näimme ruumiin. Tilanne oli kuitenkin jo hallinnassa.

Ja yläkaupunkikierroksen lista jatkuu: Stone gate, Pyhän Markuksen kirkko, Kroatian parlamenttitalo, Naivismimuseo ja Pyhän Katariinan kirkko.

Illalla kävimme syömässä paikallisruokaa ravintola Purgerissa. Niin kuin suurimmassa osassa maailman maista, myös Kroatiassa perinteinen ruoka ei ole kovin kummoista. Söimme tomaattikeittoa riisillä, vihanneskeittoa kananmunalla sekä runsaalla suolalla maustettua vasikkaa ja ankkaa perunoilla ja pastalla. Saimme mitä haimme, mutta toiste ei kyllä haeta.

Keskiviikko, 28.05.2014: Ljubljana (Slovenia)

Toisena Zagreb-päivänä lähdimme katsomaan Mirogojin hautausmaata. Illalla kävimme olutravintolassa.

Torstai, 29.05.2014: Ljubljana

Zagrebin linja-autoasemalle oli matkaa parin ratikkapysäkin väli ja kun lippuja ei saanut ostettua helposti, niin matkustimme pummilla. Ja kuten tuntuu aina käyvän, kun Johanna on mukana, niin tarkastajahan se sieltä pamahti. Onnistuimme kuitenkin väistämään.

Bussi oli myöhässä tunnin verran. Kuski osoitti syyttävän sormensa rajaviranomaisiin. Slovenian puolelle mennessä piti meidänkin mennä näyttämään passeja, mutta Finland vaikutti olevan taikasana.

Ljubljanassa hostellisäätöjen jälkeen lähdimme samantien kaupunkikierrokselle. Elintaso oli selvästi korkeampi kuin sadan kilometrin päässä Zagrebissa.

Sitten alkoi sataa. Menimme joen reunalla olevan pienen katoksen alle ja joimme ajanvietteeksi viiniä. Ohi lipuvista veneistä vilkutettiin meille ja tunnelma oli herkullinen. Viinipullon tyhjennyttyä lähdimme sateesta piittaamatta kuvaamaan parlamenttitaloa.

Päivän viimeisenä ohjelmanumerona oli Hot horse -hampurilaisravintola, joka käyttää nimensämukaisesti hevosenlihaa. Tilaus tehtiin automaatilla. Burgerit olivat maukkaita, joten 5/5.

Perjantai, 30.05.2014: Bled (Slovenia)

Lähdimme päivämatkalle Blediin. Bussimatkalla korealainen mies esitteli vapaa-ajan mökkiään. Emme kertoneet, että Suomessa joka toisella on neljä kertaa isompi.

Bledin järvi on kuvankaunis paikka. Näimme hauen, joka ei lähtenyt kuin hauki kaislikosta, vaikka yritimme työntää sitä airolla liikkeelle. Ehkä se ei sitten ollut hauki.

Järven jälkeen oli vuorossa Vintgar Gorge -kanjoni.

Matkalla takaisin Ljubljanaan bussikuski pysäytti yhtäkkiä autonsa keskellä ei mitään ja lähti tulemaan vihaisena kohti auton takaosaa. Kiitin mielessäni, että viimein kovaääniset saksalaisidiootit saadaan hiljaisiksi, mutta kuskilla olikin asiaa meille: "Bus! No restaurant! Bus!" Se siitä kebabista.

Lauantai, 31.05.2014: Ljubljana

Viimeisenä päivänä menimme katsomaan Ljubljanan linnaa ja kävimme hamppumarssin jatkobileissä. Teimme myös viimeiset juhlajuomaostokset.